Rintamäkeläiset
Yleiskatsaus
Rintamäkeläiset kertoo kahden pienviljelijäperheen elämästä 1970-luvulla. Rintamäkien ja Honkosten tilat sijaitsevat pikkukylässä Häme-Satakunnan rajamailla. Rakennemuutos ja maaltapako koettelevat kylää. Perinteistä yritetään pitää kiinni, mutta nykyaika puskee väkisin myös rintamäkeläisten elämään. Rintamäen Antti sanoo kuitenkin asiat niin kuin ne ovat, vaikka asiat eivät häntä aina koskekaan.
Työryhmä
Reino Lahtinen
Kaudet
Kausi 1
6 Jaksos
1972
Sarjanäytelma Rintamäkeläiset kertoo pienviljelija Antti Rintamäestä, totisesta vakaumuksen miehestä ja hänen kylkiluustaan tehdyst vaimonpuolesta Leena Rintamäestä. Yhteisia lapsia heillä on kaksi, Elina ja Aarne, sekä Leenan nuoruudenrakkaudesta syntynyt, avioton lapsi Sirkka-Liisa. Rintamäen tila sijaitsee pienehkössä maalaiskylässä, jossain Häme-Satakunnan rajamailla. Tila ei ole suuri, 28 hehtaaria kaiken kaikkiaan, joista peltoa viisi. Kylä elää rakennemuutoksen aikaa ja maaltapako koettelee kylää. Väki vähenee, kauppaliike on suljettu ja nuorisoa ei ole juuri ensinkään. Rintamäen Aarnekin on kahden vaiheilla, jäädäkö vai lähteäkö maailmalle.
Kausi 2
6 Jaksos
1973
Antti Rintamäen metsän myynnillä saadulla rahoilla Aarne suunnittelee tilan uudistamista. Aarne on viimeinkin vakiintunut ja suhde naapurin Eevaan on enemman kuin ystavyyttä. Antin ja Aarnen välillä on syntynyt kuitenkin riitaa, jonka seurauksena Aarne on lähtenyt ja Antti jäänyt Leenan kanssa tilalle kahden kesken. Pellot on pantu pakettin, karja lopetettu eikä sopua Aarnen kanssa ole syntynyt. Pientilallisen usko tulevaisuuteen horjuu ja sota-ajan tapahtumat tuovat omat yllätyksensä, jotka eivät ole Antin mieleen. Vaikka Antti yrittää pitää kiinni perinteista, tulee nykyaika väkisin myös Rintamäkeläisten elämään. Maidot tiloilta tullaan keräämään tankkiautoilla, joka tuo omat vaatimuksensa. Antti kuitenkin sanoo asiat niin kuin ne ovat, vaikka asiat eivät häntä aina koskekaan.
Kausi 3
6 Jaksos
1975
Terveisin Leningradista, Do Svidanija! Sotainvalidiveljet ovat järjestäneen Niemen isännän johdolla ulkomaanmatkan Leningradin, jossa he tutustuivat sen tarjontaan. Vaimot saavat perinteisia venäläisia tuliaisia, koska mukaan he eivät päässeet. Matkaa muistellaan Reinon kuvaamaa filmiä katsellen, tosin Antti ei muista matkasta ihan kaikkea. Antti Rintamäellä on pankkiasioita kaupungilla ja samalla hän hoitaa myös Markkulan asian, koska pankki ei anna hänelle enää lainaa. Lahtisen isäntä vaati pankinjohtajaa puhumaan Antille, että hän myisi maitaan maanviljelyksen kannattamattomuuden takia. Lahtinen haluaisi lisää maita myos Markkulalta ja Honkosilta uutta sikalaansa varten. "Rintamäen pellot lepää ny, mutta ku se aika koittaa niin ne puskee nälkäiselle Suomen kansalle leipää ja niin pirusti" toteaa Antti lopettaen pankinjohtajan puheet. Rintamäessa juhlitaan 30-vuotishääpäiva, mutta pitäisikä sitä paremminkin muistaa?
Kausi 4
6 Jaksos
1975
Rintamakelaiset ovat miettineet tilansa myymistä ja muutamista kirkolle tai Tampereelle. Honkosilla on myös omat suunnitelmansa, jonka mukaan he muuttaisivat kirkolle ja Aarne ja Eeva muuttaisivat heidän tilalleen, jotka kaipaavatkin takaisin maalle. Leena muistuttaa nuoria: Ei oo yän eikä päivän rauhaa, ei oo pyhhää eikä sunnuntaita on pelkkää arkee vaan. Veikko Honkosen sodassa saamansa vamma on vaivannut häntä yhä enemmän. Miehet päättävät hoitaa Veikko kuntoon ja lähettää hänet sotainvalidien kuntoutuskeskukseen. Helmi Honkonen on kirjoittanut runon esitettäväksi Veteraanijuhlissa, mutta ehkä se on liian paatoksellinen ja voimakas.
Kausi 5
6 Jaksos
1976
Antti Rintamaki on Markkulan kanssa urakoinut viemariojaa. Koska Antilla on periaatteensa, ojankaivuu on tehty lapiolla, ei koneella. Urakan paattymisen jondosta Leena on tehnyt sellaista jota ei ole koskaan ennen tehnyt ja tarjoaakin miehille yllätyksen. Honkoset ovat muuttaneet uuteen rivitaloon kirkonkylälle. Kylällä Helmi tuuraa baarissa ja Veikko keskuskoulussa. Aarne ja Eeva Rintamäki ovat muuttaneet Honkosten tilalle. Eeva haluaa elämältä kuitenkin muutakin kuin sontaset lehmät ja parkuvat kakarat. Aarnekin pihistaa joka ainoaa penniä eika almuja vanhemmilta oteta: Eeva on kyllästynyt myös siihen että vanhemmat kyttäävät ja pistavat nokkansa joka asiaa. On hänellä kuitenkin myös iloisia uutisia.
